Seuran valmennuslinja

1. Valmennuslinja ohjaa ja auttaa seuran valmentajia toimimaan yhdessä sovitulla tavalla

Seura järjestää tanssin opetusta monille eri ikäluokille ja taitotasoille. Seuran jäsenillä on mahdollisuus kehittyä harrastajasta kilpaurheilijaksi.

Valmentajilla tulee olla sovittuna yhteiset tavoitteet ja yhteiset toimintatavat ryhmän ja tanssijoiden kehittymisen takaamiseksi. Valmentajat seuraavat ryhmissä tanssijoiden kehittymistä ja keskustelevat esille tulevista asioista niin keskenään kuin tanssijoiden kanssa. Valmentajat tekevät yhdessä kausisuunnitelmat.

Seura mahdollistaa omien valmentajien jatkuvan kehittymisen kouluttautumisen ja oman valmentautumisen kautta. Valmennusvastaava ja valmennustiimi tekevät yhdessä valmentajien kanssa seuran valmennuslinjan ja päivittävät sen säännöllisesti.

Valmennuslinja esitellään lasten ja junioreiden vanhemmille vanhempainillassa jokaisen kauden alkaessa ja on nähtävissä seuran kotisivuilla.

2. Seuran arvot ja seurakulttuuri

Seuran arvot ovat: yhdenvertaisuus, yhteistyö, avoimuus, monipuolisuus. Toiminta-ajatus on edistää, kehittää ja levittää tanssiurheiluharrastusta kaikissa ikäluokissa. Jäsenet ovat yhdenvertaisia niin harrastajina kuin kilpailijoina. Monipuolisuutta toteutamme pitämällä laajaa lajivalikoimaa. Seura painottaa sekä kilpailullista menestystä että tanssin harrastusta. Kaikille ryhmille tarjotaan hyvää opetusta ja valmennusta ryhmästä riippumatta. Seuran omat valmentajat voivat olla ylpeitä osaamisestaan. Seuran omat valmentajat ovat avainasemassa jäsenten sitouttamisessa. Hyvä yhteistyö auttaa seuraa onnistumaan työssään ja toteuttamaan toimintalinjaa.

Seuralla on yhteistyökumppaneina mm. kaupunki, kaupungin liikunta- ja koulutoimi, paikallinen media sekä ammattivalmentajat. Seura kasvattaa yhteistyökumppaneiden määrää auttamaan toiminnan kehittymisessä.

Tavoitteena on arvojen mukaisesti toimiva seura, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus monipuoliseen tanssiliikunnan ja tanssiurheilun harrastamiseen mahdollistaen kehittymiseen tanssin huippu-urheilijaksi asti.

3. Seuran valmennuksen eettiset linjaukset

Seura on sitoutunut toiminnassaan Olympiakomitean reilu peli -ohjeistukseen ja sen perusteella ovat määräytyneet seuran arvot; yhdenvertaisuus/tasapuolisuus, avoimuus, yhteistyö ja monipuolisuus. Kaikki tanssijat ovat tasa-arvoisesti oikeutettuja hyvään valmennukseen ja arvostavaan kohteluun . Seurassa puutumme ei-toivottuun käytökseen, kuten kiusaamiseen, syrjintään ja vähättelyyn. Hyvät käytöstavat luovat hyvän ilmapiirin. Seuran valmentajilta edellytetään Suomen Tanssiurheiluliiton eettisen valmentamisen lisenssin suorittamista. Lasten ja nuorten kanssa toimivilta valmentajilta edellytämme asianmukaisen rikosrekisteriotteen esittämistä. Valmentajilla on tärkeä tehtävä synnyttää innostusta ja iloa liikunnalliseen harrastukseen.

Seurassa noudatetaan urheilijalähtöistä valmennusajatusta. Harrastajat, vasta-alkajat sekä lapsi- ja junioritanssijat pyritään osallistamaan erilaisten palautekyselyiden avulla.

Pidempään tanssineet aikuiset sekä juniorit, jotka jo kilpailevat tai aloittelevat kilpailemista, osallistetaan oman valmennuksen suunnitteluun sekä vastuutetaan suunnitelman toteuttamiseen ja harjoittelun dokumentointiin.

4. Valmentajan polku

Seuraohjaajat ja -valmentajat ohjataan Tanssiurheiluliiton koulutuspolulle.

Ei-kilpailullisten ryhmien vetäjät voivat lähteä oppimaan lastentanssia tai seuratanssin ohjaamista aikuisille joko liiton tai Seuratanssiliiton koulutuksissa.

Vakio- ja latinalaistanssien ohjaajina toimivat seuran omat korkeimmissa taitoluokissa tanssivat parit ja ammattivalmentajat.

Seura kannustaa valmentajia täydennyskoulutuksiin ja omaehtoiseen kouluttautumiseen. Myös yhteistyötahojen (HLU, SLU) muita koulutuksia suositellaan hyödynnettäviksi.

5. Valmennuksen tavoitteet

Seuran valmennuksen kokonaistavoitteet ovat:

  • Tavoitteena on tarjota mahdollisuus läpi elämän jatkuvaan tanssiharrastukseen.
  • Valmennuksen suunnittelussa otetaan huomioon eri ikäryhmät ja taitotasot sekä luodaan mahdollisuudet harrastaa tanssiliikuntaa mukavana sosiaalisena ryhmäliikuntana ja kansallisen ja kansainvälisen tason kilpa- ja huippu-urheiluna.

5.1. Ikäluokkakohtaiset tavoitteet, sisällöt ja määrät

Lapset, ikäkausi 4-10-vuotiaat: Leikkien kautta opitaan monipuolisesti motorisia ja koordinatiivisia taitoja, erilaisia musiikin rytmiikoita sekä opitaan ryhmässä ja parin kanssa toimimiseen tarvittavia sosiaalisia taitoja. Innostus ja motivaatio syttyy hauskuuden kautta ja ryhmäytyminen lisää halua jatkaa harrastuksen parissa. Tansseista opitaan perusaskel ja muutama helppo peruskuvio. Valmennuksessa huomioidaan motorisen oppimisen herkkyyskaudet ja pyritään luomaan vahva perustaitojen pohja harrastuksen jatkamiseen. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa yhden tunnin. Opetusta tukevat muu liikunta koulussa, arkiliikunta sekä muut liikunnalliset harrastukset.

Tavoitteena on perustaa vastaava ryhmä myös vakio- ja latinalaistansseissa.

Nuoret, 11-17-vuotiaat, useita vuosia tanssia harrastaneet ja siinä kilpailleet nuoret: Tavoitteena on kilpailujärjestelmän mukainen taitotason nousu kohti juniorien ylintä Jun2B -luokkaa. Tavoitteena on monipuolisen oheisharjoittelun lisääminen valmennusohjelmaan sekä lajitaitojen monipuolinen kehittäminen. Suunnittelun pohjana käytetään eri ikäryhmän motoristen taitojen oppimisen herkkyyskausia. Ryhmävalmennuksessa pääpaino on lajien perustekniikan, vienti-seuraamisen ja musiikintulkinnan harjoittelussa. Lisäksi panostetaan tekniikkavariaatioihin ja parannetaan esiintymistaitoja. Psyykkinen valmennus otetaan osaksi viikottaista valmennusta. Oheisharjoittelulla parannetaan kestävyyskuntoa ja liikkuvuutta. Valmentajat huomioivat urheilijoiden viikottaisen liikunnan kokonaismäärän. Urheilijat dokumentoivat viikottain tehdyt liikuntasuoritukset ja valmentajat seuraavat dokumentointia. Ryhmätunnit kaksi kertaa viikossa, kerrallaan 1,5 tuntia. Jokaiselle parille tehdään yksilöllinen valmennussuunnitelma, jossa otetaan huomioon parin motivaatio, kilpailulliset tavoitteet ja kansallinen/kansainvälinen taitotaso.

Aikuiset, 18-vuotta ja yli: Tavoitteena on luoda mahdollisuus tanssiliikunnan aloittamiseen ja jatkamiseen usean vuoden ajan. Tarjotaan eri tasoisia ryhmiä ja mahdollistetaan kilpailemisen aloittaminen ja eteneminen kansalliselle huipulle. Sisältö on eri lajien perustekniikoiden, rytmiikoiden, vienti-seuraamisen ja musiikintulkinnan harjoittelua.

Ryhmissä luodaan kauden aikana edellytykset taitotason nousuun. Niille aikuisille, jotka lähtevät kilpailemaan, tarjotaan mahdollisuutta kilpailijatason valmennukseen ja mahdollistetaan omaehtoinen harjoittelu seuran salilla. Kunkin taitotason rs-ryhmällä on yksi lajikohtainen ohjattu tunti viikossa. Kansallisen/kansainvälisen huipputason parille seura tarjoaa harjoittelutilat ja tukea oheisharjoittelun ja valmennuksen järjestämiseen.

6. Harjoituksen suunnittelu

Kausisuunnitelma

Seuran valmennusvuosi koostuu kevät- ja syyskaudesta.

Lapsi- ja juniorivalmennusryhmät: Valmentajatiimi tekee kausivalmennusrungon, jossa määritellään kauden valmennuksen painopistealueet ja tavoitteet. Kukin valmentajapari suunnittelee oman valmennuksensa kausivalmennusrungon pohjalta.

Aikuisten harrastajaryhmät: Valmentajat tekevät suunnitelmat seuran laji- ja tasotoiveiden perusteella huomioiden seuran tasomääritelmät.

Aikuisten kilpailijaryhmät: Valmentajatiimi tekee kausivalmennusrungon, jossa määritellään kauden valmennuksen painopistealueet ja tavoitteet. Kukin valmentajapari suunnittelee oman valmennuksensa kausivalmennusrungon pohjalta. Kansallisella/kansainvälisellä tasolla kisaavien huippuparien kausisuunnitelmat tekee parien päävalmentaja yhdessä parien kanssa.

Seuran kokeneet valmentajat toimivat tutoreina uusille valmentajille ja käyvät läpi seuran valmennuksen linjauksen.

Viikkosuunnitelma

Kukin valmentajapari tekee oman viikkosuunnitelman kausivalmennusrungon pohjalta. Valmennuksen tavoitteet jaetaan osatavoitteiksi viikkotunneille. Valmentajatiimin valmentajat jakavat tietoa keskenään valmennuksen edistymisestä.

Yksittäisen harjoituksen suunnitelma

Yksittäisen harjoituksen suunnitelmasa otetaan huomioon kausivalmennusrungon pohjalta tehdyt viikkosuunnitelmat ja viikkotavoitteet., sekä kehonhuolto, lajitekninen harjoittelu ja sitä tukevat oheisharjoitteet. Jokainen valmennuskerta vedetään kannustavalla ja positiivisella otteella.

7. Kehityksen ja innostuksen seuranta

Erilaisilla kuntotesteillä seurataan lihaskunnon, kestävyyden ja liikkuvuuden kehitystä.

Harjoittelupäiväkirjaan merkitään kunkin harjoituskerran motivaatio, mitä tehdään, harjoituksen pituus ja kunkin harjoituskerran tunnetila.

Valmentaja seuraa harjoittelupäiväkirjaa.

Taitotesteillä seurataan esim. tasapainoa, pyörimistä ja rytmin säilyttämistä.

Kilpailumenestys on tärkeä mittari, joka toimii pohjana valmennussuunnittelussa kilpailevan parin ja valmentajan välillä.

8. Valmentajien työn ja osaamisen lisäämisen tukeminen

Valmentajat voivat kehittää osaamistaan koulutuksilla:

  • Tanssiurheiluliiton ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, joissa ohjaaja saa materiaalit henkilökohtaisesti.
  • Muut koulutukset: HLU, Suomen Tanssikoulu, Susel
  • Lisäksi valmentajien oma kouluttautuminen esim. kansallisilla ja kansainvälisillä leireillä.

Valmennusvastaava ja seuran kokeneemmat valmentajat perehdyttävät seuran uusia valmentajia valmentajana toimimisessa ja ohjaavat koulutuksiin.

9. Valmentajan rooli kilpailutoiminnassa

Ryhmissä opetetaan mm. kilpailun kulkua, kilpailupaikalla käyttäytymistä ja muita kilpailupäivään liittyviä tilanteita sekä kanssakilpailijoiden, toimihenkilöiden ja tuomareiden arvostamista ja kunnioittamista

Harjoitellaan kisasuorituksia.

Palautteet kilpailusuorituksesta annetaan rakentavasti ja hyvät asiat painotettuina. Tuomaripisteitä käytetään pohjana keskusteluissa kisaavan parin ja valmentajan välillä. Ryhmissä, joissa on useita kisapareja, valmentaja huolehtii, että kaikki pääsevät tasapuolisesti kilpailemaan.

10. Esimerkkejä seurojen, lajien ja Olympiakomitean valmennuslinjauksista